Kontrolli leikkauksesta takana

Kävin 5 viikkoa leikkauksesta lääkärintarkastuksessa. Lääkäri selvitti vielä, että u-nokka, joka oli muodostunut lonkkaani ja aiheutti liikerajoitusta, oli syntynyt autokolarin seurauksena, eli kyseessä ei ollut rakenteellinen ahdas lonkka. Edelleen ihmettelen, ettei kukaan edeltävistä 8:sta ortopedistä nähnyt luupiikkiä, joka esti lonkan liikkettä.

Nivelrikko etenee leikkauksen jälkeenkin. Nyt lonkan liikeradat ovat kuitenkin suuremmat kuin ennen. Lääkäri arvioi, että omalla lonkalla voi elää kipujen mukaan 5-15 vuotta. Ainakin 10 olisi tavoite. Sen jälkeen ruvetaan vaihtamaan varaosiin.

Syksyllä, jos on kipuja, voisin kuulemma käydä hakemassa kukonhelttauutepistoksen. Se voisi auttaa. Mutta jos ei ole kipuja, niin pisostakaan ei tarvita.

Lonkkia ei kuulemma enää pinnoiteta metallilla, vaan tekonivel olisi perinteinen keraaminen malli. Toivottavasti tekniikka kehittyy niin, että liikunta onnistuu äysipainoisesti sen jälkeenkin.

Hoito-ohjeet ovat loistavat. Liiku, venyttele ja pidä lihakset kunnossa. Myös jokainen lisäkilo rasittaa lonkkaa. Jos tässä ei ole motivaatiota treenaamiseen, niin ei sitten missään. 

Kroppaa kuunnellen pitää tehdä, mutta kipulääkkeitä saa syödä. 

Kovalla alustalla juokseminen saa jäädä, mutta muut liikuntamuodot ovat sallittuja ja suositeltaviakin. Painavia asioita en tosin saisi kanniskella ympäriinsä.

Treeniä kohti! 

Toipuminen jatkuu - huippufiilis!!

Toipuminen lonkan tähystyksestä jatkuu. Olen nyt viikon päivä tehnyt erilaisia liikkuvuusharjoitteita. Nämä liikkeet olisi hyvä tehdä joka päivä - ihan terveillekin nivelille. Toipumisaikana sarjat tehdään 3-4 kertaa päivässä ja noin 20 toistoa kerrallaan.

Päivän harjoitteet.

1. Selällään maaten jalat koukkuun ja kantapäät yhdessä, selkä lattiassa lonkkien avausta tasaisella liikeradalla.
2. Istuen penkillä tai lattialla selällään maaten polvet yhdessä liu'utetaan kantapäitä erilleen ja yhteen.
3. Lattialla jalat suorana tai selällään esim. pöydällä maaten jalkoja polvesta reunan yli roikottaen jalan veto "syliin" mahdollisimman pitkälle.
4. Seisten jalan nosto sivulle kantapää edellä - lantio vakaana.
5. Jalan nosto taakse ilman, että nojaa eteenpäin tai kallistaa lantiota.
6. Lonkankoukistajien venytykset.

Näiden lisäksi olen kiertänyt jalkaa pakaravenytykseen. Liike helpottuu päivä päivältä, vaikkei kierto koskaan ihan normaaliksi muuttuisikaan. Lisäksi olen vähän leikitellyt pienillä plieillä, jalan kierroilla suorana edestä taakse varpaat maata viistäen ja muilla mukavilla.

Yksi asia on myös helpottanut elämää. Saan nykyään lantion suoraksi, enää ei tarvitse kallistaa lantiota kuin ankka. Toivottavasti tästäkin löytyy apua selkävaivoihin.

Eli kaiken kaikkiaan jo nyt tuntuu siltä, että leikkaus kannatti.

Kuntosalillakin olen jo ehtinyt käydä. Lämmittely oli vähän haasteellista, kun tikkien takia ei saa vielä hikoilla ja leikatun jalan lihaksia ei saa ihan vielä rasittaa vastuksella. Joten yläkroppatreenille kevyttä yläkropan lämmittelyä. Kokeilin kaikissa liikkeissä reilusti isompia painoja kuin ennen (kuten järkevä treenaaja tauon jälkeen tekeekin...), loistava fiilis! Ylätaljaa eteen, penkkiä, pystypunnerrusta, hauista, takahartioita, selkää ja kylkiä. Salin jälkeen haravoidessa tuli vähän etova olo, mutta muuten treeni sujui hyvin. Päivää treenin jälkeen ainoastaan olkapäiden etuosat ovat kosketusarat. (Ja hauikset näyttää huikeilta. Nyt voin rehellisesti näkemällä todeta, että lihasta löytyy.)

Ehkä ensi viikolla uskaltaudun jo käymään tankotunnilla. :) Hinku treenaamaan on aika kova.

Ja terveellinen ja hyvä ruoka on tärkeää, mutta niin myös herkuttelun tuoma hyvä mieli. Muuten ruokavalio on kunnossa, niin nyt ehkä olen antanut vähän liikaa löysää hetkittäisille herkutteluille. Nimim. Tänään pitsa + puoli pussia sipsiä.

Toipumista lonkan tähystyksestä

Koko talven jatkuneelle selkäkivulle löytyi selitys vihdoin. Lonkassani oli luupiikki, joka esti normaalia liikettä, väänsi lantiota väärään asentoon ja aiheutti rasitusta selälle.
Minulle tehtiin lonkan tähystysleikkaus 3.4. Ortonissa. Cam-tyyppinen pinne poistettiin operaatiossa, labrumia eli rustorengasta, johon pinne hankasi, vähän siistittiin ja muutakin pientä ortopedi Sandelin siellä fiilaili.

Kaikki tämä on siis perua vuoden 2007 auto-onnettomuudesta, jossa mm. reisiluuni kaulan pää murtui.

Ikävä kyllä lonkan nivelrikko on edennyt niin pitkälle, että lääkäri kutsui nyt tehtyä tähystysoperaatioa "lähinnä tekohengitykseksi". Tekonivel on siis edessä, mutta se oli minulla jo tiedossa. Toivon, että tällä operaatiolla sitä voidaan siirtää joillakin vuosilla eteenpäin. Samoin täytyy selvitää lonkan pinnoittamisen mahdollisuus.

Luulin, että luunmurskauksen jälkeen lonkka olisi kipeämpi. Kun minulta viitisen vuotta sitten poistettiin ruuvit lonkasta, en pystynyt kävelemään lainkaan useaan päivään. Nyt pamppaloin kyynärsauvoilla vähän tukien jo leikkausta seuraavana päivänä kahville sairaalan toisessa päässä olevaan kanttiiniin. Uskomatonta! Lonkka oli kipeämpi leikkausta edeltäneenä suursiivouspäivänä kuin leikkauksen jälkeen.

Sairaslomaa lääkäri kirjoitti 4 viikkoa. Jalalle saa varata samantien koko painolla, kyynärsauvoja pitää käyttää tukena "maksimissaan viikko". Taidan jättää ne tänään nurkkaan.

Pari päivää sai tehdä vain kevyttä heiluriliikettä jalalle, siitä pari viikkoa eteenpäin fleksio-ekstensioliikkeitä, eli kevyitä venytyksiä ja liikelaajuuksien avaamista. Kolmessa viikossa pyritään täyteen liikelaajuuteen. Kahden viikon jälkeen saan jo ruveta kevyesti treenaamaan kickbikella, koira ovat varmasti mielissään tästä. :) Kolmen viikon jälkeen saa ruveta treenaamaan leikattua jalkaa painojen kanssa ja kuudessa viikossa pitäisi olla täysiä treenaamassa, jos ei takapakkia tule. Toipumisohjeena on, että kivun mukaan ja kehoa kuunnellen kaikki on ok.

Leikkauksesta on nyt siis viisi päivää. Lonkka aukeaa vähän paremmin kuin ennen ja pystyin venyttämään pakaralihasta ja sisäreittä vähäsen ensimmäistä kertaa noin seitsemään vuoteen. Ei ihme, että selkä on ollut kipeä.  Sisäkierto ei lonkassa vieläkään pelaa ihan kunnolla. Toivon, että pikkuhiljaa kudokset antavat vähän enemmän myöten. Pieni 45-asteinen plie onnistuu. :)

Leikkausalue ärtyy päivän mittaan. Aamun harjoitteet sujuvat hyvin, illalla kipu rajoittaa liikkeitä vähän. Pääasiassa voin kuitenkin sanoa, että kivut jäivät leikkauspöydälle.

Operaatiosta jää muistoksi kaksi pientä sentin mittaista arpea. Noita 20-senttisiä arpia riittää ympäri kroppaa, joten nämä muistuttavat niiden rinnalla kauneuspilkkuja. Yksi tikkikin aukesi. Teippasin sen ja toivon, että haava pysyy viikon verran kiinni. Jos se näyttää aukeavan, käyn tikkauttamassa sen uusiksi.