Toipumista lonkan tähystyksestä

Koko talven jatkuneelle selkäkivulle löytyi selitys vihdoin. Lonkassani oli luupiikki, joka esti normaalia liikettä, väänsi lantiota väärään asentoon ja aiheutti rasitusta selälle.
Minulle tehtiin lonkan tähystysleikkaus 3.4. Ortonissa. Cam-tyyppinen pinne poistettiin operaatiossa, labrumia eli rustorengasta, johon pinne hankasi, vähän siistittiin ja muutakin pientä ortopedi Sandelin siellä fiilaili.

Kaikki tämä on siis perua vuoden 2007 auto-onnettomuudesta, jossa mm. reisiluuni kaulan pää murtui.

Ikävä kyllä lonkan nivelrikko on edennyt niin pitkälle, että lääkäri kutsui nyt tehtyä tähystysoperaatioa "lähinnä tekohengitykseksi". Tekonivel on siis edessä, mutta se oli minulla jo tiedossa. Toivon, että tällä operaatiolla sitä voidaan siirtää joillakin vuosilla eteenpäin. Samoin täytyy selvitää lonkan pinnoittamisen mahdollisuus.

Luulin, että luunmurskauksen jälkeen lonkka olisi kipeämpi. Kun minulta viitisen vuotta sitten poistettiin ruuvit lonkasta, en pystynyt kävelemään lainkaan useaan päivään. Nyt pamppaloin kyynärsauvoilla vähän tukien jo leikkausta seuraavana päivänä kahville sairaalan toisessa päässä olevaan kanttiiniin. Uskomatonta! Lonkka oli kipeämpi leikkausta edeltäneenä suursiivouspäivänä kuin leikkauksen jälkeen.

Sairaslomaa lääkäri kirjoitti 4 viikkoa. Jalalle saa varata samantien koko painolla, kyynärsauvoja pitää käyttää tukena "maksimissaan viikko". Taidan jättää ne tänään nurkkaan.

Pari päivää sai tehdä vain kevyttä heiluriliikettä jalalle, siitä pari viikkoa eteenpäin fleksio-ekstensioliikkeitä, eli kevyitä venytyksiä ja liikelaajuuksien avaamista. Kolmessa viikossa pyritään täyteen liikelaajuuteen. Kahden viikon jälkeen saan jo ruveta kevyesti treenaamaan kickbikella, koira ovat varmasti mielissään tästä. :) Kolmen viikon jälkeen saa ruveta treenaamaan leikattua jalkaa painojen kanssa ja kuudessa viikossa pitäisi olla täysiä treenaamassa, jos ei takapakkia tule. Toipumisohjeena on, että kivun mukaan ja kehoa kuunnellen kaikki on ok.

Leikkauksesta on nyt siis viisi päivää. Lonkka aukeaa vähän paremmin kuin ennen ja pystyin venyttämään pakaralihasta ja sisäreittä vähäsen ensimmäistä kertaa noin seitsemään vuoteen. Ei ihme, että selkä on ollut kipeä.  Sisäkierto ei lonkassa vieläkään pelaa ihan kunnolla. Toivon, että pikkuhiljaa kudokset antavat vähän enemmän myöten. Pieni 45-asteinen plie onnistuu. :)

Leikkausalue ärtyy päivän mittaan. Aamun harjoitteet sujuvat hyvin, illalla kipu rajoittaa liikkeitä vähän. Pääasiassa voin kuitenkin sanoa, että kivut jäivät leikkauspöydälle.

Operaatiosta jää muistoksi kaksi pientä sentin mittaista arpea. Noita 20-senttisiä arpia riittää ympäri kroppaa, joten nämä muistuttavat niiden rinnalla kauneuspilkkuja. Yksi tikkikin aukesi. Teippasin sen ja toivon, että haava pysyy viikon verran kiinni. Jos se näyttää aukeavan, käyn tikkauttamassa sen uusiksi.