Kontrolli leikkauksesta takana

Kävin 5 viikkoa leikkauksesta lääkärintarkastuksessa. Lääkäri selvitti vielä, että u-nokka, joka oli muodostunut lonkkaani ja aiheutti liikerajoitusta, oli syntynyt autokolarin seurauksena, eli kyseessä ei ollut rakenteellinen ahdas lonkka. Edelleen ihmettelen, ettei kukaan edeltävistä 8:sta ortopedistä nähnyt luupiikkiä, joka esti lonkan liikkettä.

Nivelrikko etenee leikkauksen jälkeenkin. Nyt lonkan liikeradat ovat kuitenkin suuremmat kuin ennen. Lääkäri arvioi, että omalla lonkalla voi elää kipujen mukaan 5-15 vuotta. Ainakin 10 olisi tavoite. Sen jälkeen ruvetaan vaihtamaan varaosiin.

Syksyllä, jos on kipuja, voisin kuulemma käydä hakemassa kukonhelttauutepistoksen. Se voisi auttaa. Mutta jos ei ole kipuja, niin pisostakaan ei tarvita.

Lonkkia ei kuulemma enää pinnoiteta metallilla, vaan tekonivel olisi perinteinen keraaminen malli. Toivottavasti tekniikka kehittyy niin, että liikunta onnistuu äysipainoisesti sen jälkeenkin.

Hoito-ohjeet ovat loistavat. Liiku, venyttele ja pidä lihakset kunnossa. Myös jokainen lisäkilo rasittaa lonkkaa. Jos tässä ei ole motivaatiota treenaamiseen, niin ei sitten missään. 

Kroppaa kuunnellen pitää tehdä, mutta kipulääkkeitä saa syödä. 

Kovalla alustalla juokseminen saa jäädä, mutta muut liikuntamuodot ovat sallittuja ja suositeltaviakin. Painavia asioita en tosin saisi kanniskella ympäriinsä.

Treeniä kohti! 

Makeutusaineista pari sanaa

Luin Elina Hytösen makeutusaineita käsittelevän bloggauksen vuodelta 2013.  Bloggauksessa käydään läpi eri makeutusaineita ja keskitytään erityisesti aspartaamin mahdolliseen haitallisuuteen.

Periaatteessa uskon, että elintarviketeollisuus pyrkii testaamaan uudet (ja vanhat) aineet niin, ettei ainakaan niistä kohtuukäytössä koidu välitöntä haittaa. Kohtuukäyttö onkin ongelmallinen käsite. Aspartaamia, fruktoosi-glukoosisiirappia, sakkaroosia ja muita mukavia makeutusaineita kun tungetaan nykypäivänä kaikkeen mahdolliseen ja niitä mainostetaan vielä terveyttä edistävinä tai light-tuotteina..

Samoin elintarviketeollisuudesta riippumattomia ja muuten puolueettomia pitkäaikaistutkimuksia on varsin vähän.

Tässä pari lainausta Hytösen bloggauksesta, joista ainakin itselleni on hyötyä:

-          Alkoholisokereita ovat sorbitoli, ksylitoli, laktitoli, mannitoli, maltitoli, isomalt, hydrogenoitu tärkkelyshydrosylaatti (HSH). Näitä pidetään ”yleisesti turvallisina”, mutta ne voivat aiheuttaa ripulia, vatsakipuja ja vatsan turpoamista ja kaasuja. Ne viipyvät melko pitkään ruoansulatuskanavassa (eivätkä siis imeydy nopeasti vereen), jolloin ne vetävät nestettä suolistoon ja alempana muuntuvat kaasuiksi ja rasvahapoiksi. 

-          Fruktoosiglukoosisiirappi on voimakkaasti yleistynyt viime vuosina. Sitä valmistetaan kemiallisesti maissitärkkelyksestä, se on teollisuudelle edullinen ja nestemäisenä helppokäyttöinen. Sen on todettu häiritsevän verensokerin säätelyä ja aiheuttavan insuliiniresistenssiä sekä metabolista oireyhtymää ja elimistön systeemistä tulehdusta.  Sen osa-aine fruktoosi eli hedelmäsokeri ei mene suoraan elimistöön polttoaineeksi, vaan kulkeutuu ensin maksaan, joka muuttaa sen myrkylliseksi rasvaksi. Fruktoosi voi runsaasti käytettynä vaikuttaa aivotoimintaan heikentävästi jo kuudessa viikossa. (Journal of Physiology –lehti/Rodale.com, 2012). Se heikentää etenkin oppimista ja muistia. –Tätä siirappia voi olla myös vauvanruoissa, joten tuoteseloste on luettava tarkkaan!

Jos maltat, niin kommentoi aihetta. Millainen mielikuva sinulla on keinotekoisista makeutusaineista? Uskotko, että ne testataan riittävän hyvin? Valitsetko kaupassa light-tuotteita? Kiinnitätkö huomiota siihen, mitä makeutusaineita niissä käytetään?

Takapakkia

Nyt muutaman painoilla tehdyn treenin jälkeen jalka on ärtynyt. Tänään mulla oli kaupassa jalassa istuvat farkut, ne jotenkin väänsivät lonkkaa ja sen jälkeen kipua on tuntunut säärestä nilkkaan, lisäksi alaselkä jumiutui, kun taas jotenkin kävelin kierossa.

Tänään lepoa ja buranaa, huomenna kokeilemaan töihin muutaman tunnin mittaista pätkää.

Eka sali jaloille leikkauksen jälkeen

Huomenna voi olla aikamoinen kokovartalokipsi! 

Kävin tänään ensimmäistä kertaa salilla leikkauksen jälkeen tekemässä jalkatreeniä. Yläkroppakin sai enemmän kuin osansa - oikeastaan lähti lapasesta - ylätaljassa, penkissä, kulmasoudussa, hauiksessa yms, mutta nyt puhun edelleen kuntoutumisesta, joten kerron miten lonkan treeni meni.

Jalan voimat tuntuvat olevan tallella, mutta leikkauksen takia en voinut tehdä kuin kevyttä lihaksia treeniin totuttavaa sarjaa.

Lämmittelin kuntopyörällä, sen jälkeen tein jalanheilautuksia, nostoja ja lämmittelin kyljet.

Ensi alkuun kevyesti jalkaprässissä liikerataa tunnustellen 30 kilolla. Huomasin, että pääsen nyt syvempään asentoon prässissä eikä lantioni kallistu samalla tavalla, kuten ennen. Tosin nyt, kun jalan taipuvuus antaa periksi, täytyy kiinnittää erityisen tarkasti huomiota oikeisiin liikeratoihin. Olen aika pitkään joutunut passaamaan liikkeitä vinoon tai kieroon.

Lisäksi tein terveellä jalalla yhden jalan työntöjä prässissä 30 ja 40 kilolla, tosin sen etureisi kramppasi jo aiemmin pyörällä lämmitellessä.

Sitten taljalaitteessa hihna nilkan ympärille ja jalanheilautuksia sisä- ja ulkoreisille. Terveellä jalalla tehdessä leikattu jalka toimii tukijalkana, jolloin leikatun lonkan ja lantion lihakset jännittyvät. Jouduin vaihtamaan pienempiin painoihin, koska leikattu jalka ei kestänyt olla tukijalkana normaalipainoilla tehdessä. (pitkää sarjaa 15-20 toistoa 8 kilolla.)

Leikatulla jalalla sisäreiden treenaaminen tuntui ihan normaalilta, mutta ulkoreittä treenatessa leikkausalue ilmoitteli hieman itsestään. Näissä painoa oli 3-5kg.

Lopuksi taljassa vielä jalannostot taakse, hyvä liike kickbikea ajatellen. :)

Kokeilin tehdä askelkyykkyjä etujalka korokkeella 8kg käsipainot käsissä, mutta leikattu jalka ei tuntunut tarpeeksi tukevalta pitämään tasapainoa, joten jätin seuraaviin sarjoihin painot pois ja pidin kättä läheisen penkin lähellä, jos olisin tarvinnut tukea tasapainoon.

Lisäksi testasin kuntosalin jumppapallolla jalan vieritystä sivulle. Liikkeessä toinen jalka nostetaan vieressä olevan pallon päälle, pallo vieritetään jalan avulla sivuun ja tukijalalla tehdään kyykky pallojalan ollessa suorana etuviistoon tai sivulle. Kuntosalin jumppapallo oli liian korkea, joten tasapaino ei oikein toiminut tässä.  

Koska olin jumppapallon lähettyvillä, päätin kokeilla vielä liikeratojen tsekkaamista peilin avulla. Eli kävin istumaan kuin kyykätessä pallon päälle tukien sitä polvien väliin ja nostin itseäni sen verran takaisin ylös, ettei pallo lähtenyt vierimään alta pois. Tällöin itse asiassa huomasin, kuinka pinttyneitä väärät liikeradat ovat. Aina istuessa kyykkyyn lantioni lähti kallistumaan alta vinoon kuin paetakseen lonkkakipua. Tasan tarkkaan peiliä tuijottamalla sain liikkeen oikeaksi, mutta heti ilman peiliä vanha väärä liike palasi. Ärsyttävää! Tämän kanssa saan varmaan tehdä hurjasti töitä. Ja juuri tämän takia selkäni meni jumiin syksyllä.

Kotona buranaa naamaan, lonkkaa ei sinänsä säre koko aikaa, mutta jotain tuntemuksia tuntuu vähän väliä.

Ja jotta huominen kokovartalokipu olisi taattu, hain illalla postista uuden jumppakumilenkin ja testailin sillä avustettuja leuanvetoja. Käsistä oli voimat ihan loppu. 4 meni räpiköiden, sitten piti pitää tauko.

Pitäisi varmaan muistaa venytellä samalla, kun katsoo Emmerdalen tallenteet. Huomenna uusiksi! :)

Liikerata aukeaa

On aika hieno tunne saada jalat avattua lonkista, eikä polvea vääntämällä.

Huomaa kyllä, etteivät lihakset ole noin 7 vuoteen tehneet täyttä liikerataa, kipeytyvät harjoitteista helposti.

Muutamia liikkeitä, joita en vielä 2,5 viikkoa sitten voinut tehdä, koska lonkka kanitti:
1.Pakaravenytys
2. Takareiden yläosan venytys.
3. Sisäreiden yläosan venytys.
4. Tasainen  jalkojen aukikierto. (Tosin puolieroa on vieläkin.)

Ainakin tällä hetkellä olen sitä mieltä, että lonkan pinteen tähystysleikkaus kannatti ehdottomasti ja suosittelen sitä lämpimästi pinteessä oleville. :)

Jalkajumppaa ja lisäravinteita

Kipulääkkeet näyttävät jääneen pääosin taakse. Pari yötä on mennyt ilman Panacodia ja pari päivää ilman Buranaa. Vielä viikko, että saa ruveta treenaamaan leikattua jalkaa kevyillä painoilla.
Tein tänään jumppapallolla kevyehkön keskivartalotreenin, jossa mukana vähän käsiä ja jalkoja.
Jumppapallo on yllättävän tehokas treeniapu kotiin. Oon ihan hurahtanut takareisitreeniin. Saa nähdä tarvitaanko tämän jälkeen Buranaa.

Täältä löytyy noin 40 liikettä, mitä voi tehdä jumppapallolla. Lisäksi Youtubesta hakusanalla fitness ball workout löytyy läjä treenivideoita.

Sitten lisäravinnepuoleen. Oletan, että ainut haitta niistä koituu maksimissaan rahapussille, joten nyt toipilasaikana ovat kovat keinot käytössä, että toipuminen sujuisi mahdollisimman hyvin. Saa kritisoida ja saa nauraa.  Täältä tieteen tämänhetkinen (tai viimevuotinen) tieto luontaistuotteista ja lisäravinteista.

Päivittäisiin syömisiini sisältyy lähes nyrkillinen kaikenmaailman nappuloita ja jauheita:

1. Vahva monivitamiini, jossa ei ole turhia sidosaineita.
2. Magnesium (-glysinaatti tai -sitraatti, koska oksidi toimii mulla lähinnä vatsalääkkeenä.)
3. Vahva 50 mikrogrammainen D-vitamiini.
4. K2-vitamiini. Luontaistuotemyyjä kauppasi tämän "uutena d-vitamiinina". Kokeillaan.
5. Sinkki.
6. Kromi.
7. Glukosamiini.
8. MSM-jauhe.
9. Pakuritee tai -uute.
10. Omegat.
11. Spirulina-tabletit.
12. Chlorella-tabletit.
13. Glutamiini.

Silloin tällöin tai tarvittaessa:
1. Ashwagandha
2. Tulsi
3. Greippiöljy
4. Maitohappobakteerit. (kipulääkkeiden ajan)
5. Palautusjuoma (hera + malto)

Jos ei näillä tule kesää, niin ei sitten millään.

Toipuminen jatkuu - huippufiilis!!

Toipuminen lonkan tähystyksestä jatkuu. Olen nyt viikon päivä tehnyt erilaisia liikkuvuusharjoitteita. Nämä liikkeet olisi hyvä tehdä joka päivä - ihan terveillekin nivelille. Toipumisaikana sarjat tehdään 3-4 kertaa päivässä ja noin 20 toistoa kerrallaan.

Päivän harjoitteet.

1. Selällään maaten jalat koukkuun ja kantapäät yhdessä, selkä lattiassa lonkkien avausta tasaisella liikeradalla.
2. Istuen penkillä tai lattialla selällään maaten polvet yhdessä liu'utetaan kantapäitä erilleen ja yhteen.
3. Lattialla jalat suorana tai selällään esim. pöydällä maaten jalkoja polvesta reunan yli roikottaen jalan veto "syliin" mahdollisimman pitkälle.
4. Seisten jalan nosto sivulle kantapää edellä - lantio vakaana.
5. Jalan nosto taakse ilman, että nojaa eteenpäin tai kallistaa lantiota.
6. Lonkankoukistajien venytykset.

Näiden lisäksi olen kiertänyt jalkaa pakaravenytykseen. Liike helpottuu päivä päivältä, vaikkei kierto koskaan ihan normaaliksi muuttuisikaan. Lisäksi olen vähän leikitellyt pienillä plieillä, jalan kierroilla suorana edestä taakse varpaat maata viistäen ja muilla mukavilla.

Yksi asia on myös helpottanut elämää. Saan nykyään lantion suoraksi, enää ei tarvitse kallistaa lantiota kuin ankka. Toivottavasti tästäkin löytyy apua selkävaivoihin.

Eli kaiken kaikkiaan jo nyt tuntuu siltä, että leikkaus kannatti.

Kuntosalillakin olen jo ehtinyt käydä. Lämmittely oli vähän haasteellista, kun tikkien takia ei saa vielä hikoilla ja leikatun jalan lihaksia ei saa ihan vielä rasittaa vastuksella. Joten yläkroppatreenille kevyttä yläkropan lämmittelyä. Kokeilin kaikissa liikkeissä reilusti isompia painoja kuin ennen (kuten järkevä treenaaja tauon jälkeen tekeekin...), loistava fiilis! Ylätaljaa eteen, penkkiä, pystypunnerrusta, hauista, takahartioita, selkää ja kylkiä. Salin jälkeen haravoidessa tuli vähän etova olo, mutta muuten treeni sujui hyvin. Päivää treenin jälkeen ainoastaan olkapäiden etuosat ovat kosketusarat. (Ja hauikset näyttää huikeilta. Nyt voin rehellisesti näkemällä todeta, että lihasta löytyy.)

Ehkä ensi viikolla uskaltaudun jo käymään tankotunnilla. :) Hinku treenaamaan on aika kova.

Ja terveellinen ja hyvä ruoka on tärkeää, mutta niin myös herkuttelun tuoma hyvä mieli. Muuten ruokavalio on kunnossa, niin nyt ehkä olen antanut vähän liikaa löysää hetkittäisille herkutteluille. Nimim. Tänään pitsa + puoli pussia sipsiä.

Toipumista lonkan tähystyksestä

Koko talven jatkuneelle selkäkivulle löytyi selitys vihdoin. Lonkassani oli luupiikki, joka esti normaalia liikettä, väänsi lantiota väärään asentoon ja aiheutti rasitusta selälle.
Minulle tehtiin lonkan tähystysleikkaus 3.4. Ortonissa. Cam-tyyppinen pinne poistettiin operaatiossa, labrumia eli rustorengasta, johon pinne hankasi, vähän siistittiin ja muutakin pientä ortopedi Sandelin siellä fiilaili.

Kaikki tämä on siis perua vuoden 2007 auto-onnettomuudesta, jossa mm. reisiluuni kaulan pää murtui.

Ikävä kyllä lonkan nivelrikko on edennyt niin pitkälle, että lääkäri kutsui nyt tehtyä tähystysoperaatioa "lähinnä tekohengitykseksi". Tekonivel on siis edessä, mutta se oli minulla jo tiedossa. Toivon, että tällä operaatiolla sitä voidaan siirtää joillakin vuosilla eteenpäin. Samoin täytyy selvitää lonkan pinnoittamisen mahdollisuus.

Luulin, että luunmurskauksen jälkeen lonkka olisi kipeämpi. Kun minulta viitisen vuotta sitten poistettiin ruuvit lonkasta, en pystynyt kävelemään lainkaan useaan päivään. Nyt pamppaloin kyynärsauvoilla vähän tukien jo leikkausta seuraavana päivänä kahville sairaalan toisessa päässä olevaan kanttiiniin. Uskomatonta! Lonkka oli kipeämpi leikkausta edeltäneenä suursiivouspäivänä kuin leikkauksen jälkeen.

Sairaslomaa lääkäri kirjoitti 4 viikkoa. Jalalle saa varata samantien koko painolla, kyynärsauvoja pitää käyttää tukena "maksimissaan viikko". Taidan jättää ne tänään nurkkaan.

Pari päivää sai tehdä vain kevyttä heiluriliikettä jalalle, siitä pari viikkoa eteenpäin fleksio-ekstensioliikkeitä, eli kevyitä venytyksiä ja liikelaajuuksien avaamista. Kolmessa viikossa pyritään täyteen liikelaajuuteen. Kahden viikon jälkeen saan jo ruveta kevyesti treenaamaan kickbikella, koira ovat varmasti mielissään tästä. :) Kolmen viikon jälkeen saa ruveta treenaamaan leikattua jalkaa painojen kanssa ja kuudessa viikossa pitäisi olla täysiä treenaamassa, jos ei takapakkia tule. Toipumisohjeena on, että kivun mukaan ja kehoa kuunnellen kaikki on ok.

Leikkauksesta on nyt siis viisi päivää. Lonkka aukeaa vähän paremmin kuin ennen ja pystyin venyttämään pakaralihasta ja sisäreittä vähäsen ensimmäistä kertaa noin seitsemään vuoteen. Ei ihme, että selkä on ollut kipeä.  Sisäkierto ei lonkassa vieläkään pelaa ihan kunnolla. Toivon, että pikkuhiljaa kudokset antavat vähän enemmän myöten. Pieni 45-asteinen plie onnistuu. :)

Leikkausalue ärtyy päivän mittaan. Aamun harjoitteet sujuvat hyvin, illalla kipu rajoittaa liikkeitä vähän. Pääasiassa voin kuitenkin sanoa, että kivut jäivät leikkauspöydälle.

Operaatiosta jää muistoksi kaksi pientä sentin mittaista arpea. Noita 20-senttisiä arpia riittää ympäri kroppaa, joten nämä muistuttavat niiden rinnalla kauneuspilkkuja. Yksi tikkikin aukesi. Teippasin sen ja toivon, että haava pysyy viikon verran kiinni. Jos se näyttää aukeavan, käyn tikkauttamassa sen uusiksi.