perjantai 4. lokakuuta 2013

Luomusta ja muusta hyvästä ruoasta

Tästäkin aiheesta varmasti moni näkee punaista. Nimittäin luomuhössötyksestä.

Talouselämä uutisoi Valion poistaneen lisäaineet kaikista Venäjälle myytävistä jugurteista. Lisäksi Valio on tuonut Suomen markkinoille lisäaineettomat  A+ luomujugurtit. Ei paha. Kun on kysyntää, markkinoille tuodaan uusia tuotteita. Toivottavasti luomun hintataso saadaan jossain välissä järkeistettyä hieman alemmas.

Luomun terveellisyys vs. tehotuotettu ruoka.
Tästä ollaan montaa mieltä ja tutkimustuloksia löytyy joka lähtöön. Ravinnepitoisuuden erot eivät ole minulle niin tärkeitä, sillä syön paljon vitamiineja ja hivenaineita suoraan purkista. Puhtaus kuitenkin on. Edellisessä linkissä mainitaan, että tässä kyseisessä tutkimuksessa "tavallisesta" ruoasta löytyi enemmän jäämiä tuholaistorjunta-aineista sekä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Ilmansaasteet tosin ovat kaikkien peltojen haittoina, oli se luomua tai ei.

Eläinperäisissä tuotteissa eettinen tuotanto on tärkein perustelu luomuvalinnoilleni. Itse ostan paljon luomua ja monet luomutuotteet maistuvat mielestäni paremmalle kuin tehotuotetut. (Ehdottomasti parasta naudanlihaa, mitä olen syönyt, löytyy porvoolaiselta Bosgårdin tilalta. ) Luultavasti makuelämys on korvien välissä ja joku toinen maistaisi samassa lihassa vain tavallisen naudanlihan.

Luomuvauhkossa pitää osata antaa itselleen vähän armoa, kun realiteetit tulevat vastaan. Useimmiten syy löytyy rahapussista ja ajankäytöstä. Toisinaan on helpompaa ostaa valmis pakastepussillinen juureksia kuin ostaa sama määrä niitä luomuna ja kuoria ja pilkkoa ne itse, vaikka kilohinta jäisikin samaksi. Laadukasta ruokaa on muutakin kuin luomua.

Pyrin välttämään pitkälle prosessoitua ruokaa mahdollisuuksien mukaan. Toisinaan kylläkin ostan mikroaterian töihin tai valmista porkkanalaatikkoa, kasvispihvejä ja sen sellaisia, kun aika käy vähiin. Kyse on tasapainoilusta. Ei minusta ole tekemään kaikkia ruokia alusta saakka itse, vaikka kuinka haluaisinkin.

Näin syksyllä parasta luomua löytyy metsistä: Sieniä ja marjoja. Ikävä kyllä tänä syksyllä on ollut aivan liian vähän aikaa kumpienkaan poimimiseen. Päädyn siis jälleen marketin pakasteosastolle.

Puolueetonta uutisointia luomusta näkee harvoin. Usein annetaan puheenvuoro ensin yhdelle näkökulmalle  (Yle: "Luomu on mätä kompromissi tiedettä ja taikauskoa") ja sitten toiselle (Yle: Pro Luomu: Sairaita eläimiä hoidetaan lääkkeillä myös luomutilalla). Nykyajan journalismilla on harvoin aikaa perehtyä asioihin.

Suomen Kuvalehden juttu aiheesta kannattaa lukea.Vaikka itse olenkin "hurahtanut" luomuun, superfoodeihin ja muihin, on hyvä pitää realiteetit mielessä. Huonosti tuotettu luomu ei ole tehotuotantoa parempaa.

"On toki aivan sallittua maksaa luomusta, jos siihen on varaa tai niin haluaa tehdä maun tai eläinten eettisen kohtelun nimissä. Silti moni päättää ostaa luomua nimenomaan siksi, että kuvittelee sen olevan automaattisesti ihmiselle ja ympäristölle turvallisempaa ja terveellisempää kuin tavanomaisesti tuotetun ruuan. Näin ei siis aina ole.

Emeritusprofessori Jouko Tuomisto nostaa esiin vielä yhden, tärkeän näkökulman: lopulta ruuassa vaarallisinta on se, jos siitä saa liikaa suolaa, rasvaa, sokeria tai helposti sulavia hiilihydraatteja.
Terveyden kannalta kauppareissulla on siis tärkeintä ostaa vihannes - oli se luomua tai ei."



Luomu, eettinen, turvallinen, hintatasoltaan sopiva ja ravinnerikas eivät aina istu samaan pakkaukseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti