tiistai 1. lokakuuta 2013

Stressinhallinnan opettelua - vuorotyöläisen arki

En aio paasata nykymaailman kiireestä, vaan kerron omakohtaisesti, miten opettelen stressinhallintaa.

Vuodenvaihteessa töissä päälle vyöryi monen monta uudistusta jo valmiiksi kiivastahtisen yksityiselämän päälle. Siirryin tekemään pelkkää iltavuoroa, johon kuuluu 3-6-päiväinen työviikko ja viikonlopputöitä.
Parantelen edelleen kevään jäljiltä kroppaa ja mieltä. Stressi kulminoitui kesällä sydämen rytmihäiriöihin, onneksi vaarattomiin sellaisiin, ja unettomuuteen.

Unettomuudesta seurasi aikaansaamattomuutta, siitä taas ärtymystä ja ärtymyksestä kierroksia ja kierroksista lisää unettomuutta. Ainut pika-apu kropan sammuttamiseen oli tehokas treeni, jonka jälkeen sai nukuttua edes jonkinlaiset yöunet. Turha varmaan sanoa, ettei treenistä ollut tavoitteellista hyötyä, tulokset laskivat kuin lehmän häntä. Lopulta sydän rupesi tykyttelemään omiaan. Reilut puoli vuotta se jaksoi kierroksia.

Nyt sairasloman ja kesälomien jälkeen olo on vähän parempi. Pahin vyyhti on purettu, mutta vuorokierto on vieläkin tiukka. Pelkkä iltavuoro supistaa kotielämän ihan minimiin. Monesti suorastaan ahdistaa, kuinka vähän pystyn, jaksan tai ehdin kotona mitään tekemään. Takaraivossa on siis jatkuva kiire ja tekemättömien asioiden ja näkemättömien ihmisten työlista. Vähempikin stressaisi.

Niinpä, kun syksyllä silmiini sattui Facebookissa mainos "Haluatko oppia hallitsemaan stressiä" - koulutus kotipaikkakunnallani, niin ilmoittauduin Mindfulness-kurssille.


 Mindfulness on niin sanottua tietoisuustaitoa, keskittymistä hetkeen. Tai ainakin sen harjoittelua.
Kurssin jälkeen minulla oli virkistynyt ja rauhallinen olo. Olin jo aiemminkin tehnyt rentoutusharjoituksia, mutta sisäistämättä niiden tarkoitusta. Rentoutuminen ei ole itsetarkoitus tai päämäärä, mutta se voi hyvinkin tapahtua harjoituksen aikana. Aiemmin olin pakonomaisesti yrittänyt rentoutua harjoituksen aikana. Niinhän se sanookin "rentoutusharjoitus". Mindfulnessissa käytettiin nimeä kehoharjoitus.

Pyrin varaamaan nykyään 10-20 minuuttia päivästäni tietoisuusharjoitukselle. Aina se ei onnistu, mutta useimmiten kyllä. Voin vaikkapa käyttää kahvitauon siihen.

En osaa vielä sanoa, onko tästä ollut minulle hyötyä, mutta ei kai siitä haittaakaan ole. Yhtenä keskeisenä ajatuksena on omien ajatusten hyäksyminen ja niiden tarkkaileminen tuomitsematta.

Tässä muutama linkki aiheesta kiinnostuneille:
 http://olotila.yle.fi/mina/hyvinvointi/mindfulness-mita-se
 http://mindfulness-sivut.fi/tuotteet/mindfulness-harjoituksia/

Englanniksi muutamia ohjattuja harjoituksia:
http://marc.ucla.edu/body.cfm?id=22
http://health.ucsd.edu/specialties/mindfulness/mbsr/Pages/audio.aspx










2 kommenttia:

  1. Huomasin Facebookista, että olimme näköjään päätyneet aloittamaan jossain määrin samantyyppisisiä aiheita sivuavat blogit aikalailla samaan aikaan, niin piti tietysti ryhtyä seuraajaksi. :)

    VastaaPoista
  2. Ai niin, ja sitä piti kysymäni, että onko tuo Mindfullness-koulutus siis käytännössä jotain tietynlaista meditaatiota? Vai onko se laajempi paketti stressinhallintaa.

    VastaaPoista